Petäjäveden radio- ja puhelimuseo |
|
Etusivu | Huolto-ohjeluettelo
| Majoituspalvelut | Rompepäivät 2005 |
Linkit
Vuoden 2008 näyttely | Vuoden 2002-2003 näyttely | Vuoden 2001 näyttely | Keski-Suomen tieliikennemuseo Radio and Telephone Museum, Petäjävesi Finland |
|
Heinämäentie 58 toimisto (at) radiomuseo.fi Radio- ja puhelinmuseo on jouluun 2010 saakka auki: tiistaina ja perjantaina kello 11-17 lauantaina kello 10-16 Tämän säännöllisen aukiolon lisäksi voit sopia myös itsellesi paremmin sopivan ajan soittamalla 0440 732 813/museo. Loppuvuoden 2010 aukiolopäivät mahdollistaa Museoviraston, Suomen Radiohistoriallisen Seuran ja Petäjäveden kunnan tuella palkattu tutkija, joka työskentelee museolla pääsääntöisesti näinä päivinä ja opastaa myös mielellään vierailijoita. Museum opening times until 2011: Tuesday 11-17 Friday 11-17 Saturday 10-16 Other times and from the New Year 2011 we are open on request. Don´t hesitate to call or email us. We are happy to open the museum for you.
Pääsymaksut:
aikuiset/vuxna/adults 4 e barnen med vuxna/child with parents 0 e Yhteislipulla (5 e) myös Keski-Suomen tieliikennemuseoon
Opasteet valtatie 18:lla Petäjävedeltä päin
|
Rompepäivä vuonna 200521.5.2005 oli tähän astisista radiorompepäivistä onnistunein. Viidessä vuodessa tapahtumasta on tullut viimein paikkansa kokoinen, 25 myyjää oli paikalla joista noin 20 oli painottunut sähköön. Kävijöitä oli parkkipaikat täyteen, kaikkiaan noin 300 henkeä. Kerhoista SRHS:n ohella ainakin Pietarsaaren radioamatöörit ja Lahden Radioharrastajat olivat virallisesti edustettuina.
Päivästä jäi järjestäjille hyvä mieli, tuntui jopa paremmalta kuin casinon jättipotin kääräistyään. Hyväntuuliset kävijät raahasivat tavaraa markkinapaikalta iloisina ja monivuotinen myyjä Mikko Kääriäinen Mikkelistä kiitteli päivän päätteeksi kaupan käyneen hänen kohdallaan mainiosti. SRHS kehittää myyntiään Radiohistoriallisen Seuran komponenttivarasto on sijoitettu museolle. Putkien myynti on varsin yksinkertaista, mutta pienempien komponenttien myynti vaatisi tulevaisuudessa paremman konstin kuin nyt käytetyn "pussillinen 50 senttiä" -menetelmän. Kaikille taloudellinen tapa haaskaa poissa olevien mahdollisuudet saada ne ylimääräiset komponentit joiden takia pussia ei ostettu. Seuran ja museon komponenttimyynnin kehittäminen odotuttaa työvoittoa, jossa kaikki luetteloidaan ja parhaimmillaan rakennetaan nettikauppajärjestelmä. Täytä ostoskorisi tuotteella, varastossa jäljellä kolme kappaletta... Kasvava antiikkiradioharrastus eri alalajeineen kysyy yhä ammattimaisempaa otetta harrastajien palvelemiseen. Museoyhdistyksellä tai Radiohistoriallisella Seuralla ei kuitenkaan ole resursseja palkata ketään mihinkään eikä saatavilla oleva vapaaehtoisapu ole toistaiseksi ratkaissut ongelmaa, joka vaatisi joltakulta pitkäaikaista sitoutumista ja vastuun ottamista. EU:stako apua? Tutustuin pari vuotta sitten kulttuurihankkeiden hakusysteemeihin ja rahaa saaneisiin viritelmiin. Lähtökohta oli aina se, että joku on palkattu tuottamaan tuuman paksuisen hakemusnipun. Näitä projekteja vetävät ammattimaiset projektinvetäjät, harrastepoppoilla ei ole mahdollisuuksia päästä jaolle ilman että joku lähtee päätoimisesti kilpailemaan ammattilaisten sarjassa. Tolkuton byrokratia karsii yrittämishalut palkattomilta. Rompepäivästä toipuvan aatoksin, Esa Salldén, museoyhdistyksen sihteeri. |