Saksalainen ajatus edullisesta kaiken kansan radiosta toteutui jo 1933, kun VE301:n sarjavalmistus alkoi. Saksa koki vuoden 1929 pörssiromahdusta seuranneen laman ehkä kovimmin Euroopassa ja kysyntä hyvin halvoille radioille syntyi.
Vuonna 1938 alkanut DKE:n (Deutsche Klein Empfänger) valmistus samanaikaisesti useassa eri tehtaassa oli jo selkeästi poliittinen ratkaisu ja noudatteli sotaan valmistautuvan Saksan käytäntöä, missä useat tehtaat ohjattiin tuottamaan samanlaista radiota.
DKE tunnetaan Suomessa lempinimellä Pikku-Hitler ja vastaavasti Saksassa propagandaministerin mukaan Göbbels Schnauzena.
Euroopan Unionin Saksa kieltää radioon kuuluvan hakaristikokardin esillä pitämisen. Varsinaista historian kieltämistä edustaa kuitenkin keräilijöiden Saksan ulkopuolella tuntema keskitysleirituotanto, joka sensuroidaan keskieurooppalaisista nykylähteistäkin.
Kansanradiot ovat teknisesti yksinkertaisia 2- tai 3-putkisia suoria vastaanottimia.

 

Kansanradiot
Volksempfänger

VE301+DKE

1930-luvun alkupuolen radiot ovat malleina yleisesti korkeita: kaiutin yläpuolella ja asteikko alapuolella. Vasemmalla VE301 (1933). - Vuosikymmenen loppupuolen radiot ovat malleina yleisesti matalia, kaiutin vasemmalla ja asteikko oikealla. Kuvan malli on DKE (1938).

Työmiehen kuukausipalkalla

Radion arkipäiväistymisestä 1930-luvun puolivälistä alkaen perusradio, sittemmin televisio ja nyt kodin viihdekeskus maksaa aina kuukausipalkan verran.

 

Petäjäveden radio- ja puhelinmuseo | Moving Image Archive (Creative Commons: Free Cultural Works) | infoverstas